6/16/2010

Pk-yritystoiminnasta Turun seudun kuntatalouksille 360 miljoonan euron verotulotuotot

Pk-yrityksiä voidaan syystä kutsua kuntatalouden selkärangaksi, on Turun Seudun Kehittämiskeskuksen toimeksiannosta tehdyn selvityksen keskeinen johtopäätös. Kaikesta yritystoiminnasta seurasi Turun seudun kunnille arviolta noin 555 miljoonan euron verotulohyödyt vuonna 2008. Pk-yritysten osuus tästä on noin 360 miljoonaa euroa eli 65 %.

Turun kaupungin osuus koko yritystoiminnan verotulovaikutuksista on 320 miljoonalla eurolla noin 58 %. Turun osuus pk-yritystoiminnan verotulovaikutuksista on hieman pienempi. Asukasta kohden tarkasteltuna eniten yritystoiminnasta hyötyvät verotulotuottoina Kaarina, Raisio, Lieto, Rusko, Naantali ja Turku. Yritysten kokonaisliikevaihto asukasta kohden on selvästi korkeinta Naantalissa ennen Raisiota ja Turkua.

Turussa harjoitettavan pk-yritystoiminnan taloudellisista vaikutuksista suuri osa "valuu" kunnallisverotuottoina kehyskuntien kuntatalouksiin, joilla on samalla myös palvelujen järjestämisvelvollisuus kaikille asukkailleen. Eniten muualla kuin omassa kunnassa harjoitettavasta yritystoiminnasta vaikuttaisi hyötyvän Kaarina. Kehyskunnista erityisesti Raisio on varsin omavarainen pk-yritystoiminnan verotulovaikutusten suhteen, sillä kunnassa on runsaasti pk-yritysten työpaikkoja. Raisiossa pk-yritysten liikevaihto asukasta kohden laskettuna onkin selvästi korkein Turun seudulla.

Verotulomuodoittain tarkasteltuna kunnallisverotulojen osuus on keskimäärin lähes 90 % kuntien pk-yritystoimintaan perustuvista verotulotuotoista. Suhdanteista riippuvainen yhteisöverotuotto hyödytti Turun kuntatalouden jälkeen seuraavaksi eniten Raisiota, Kaarinaa ja Naantalia. Niiden lisäksi myös Lieto sai asukaslukuunsa suhteutettuna kohtuullisen hyvin yhteisöverotuottoja pk-yrityksistä.

Raportissa tarkastellaan lisäksi yritysten avainhenkilöiden käsityksiä elinkeinoasioiden hoitamisesta ja johtamisesta kolmessa esimerkkikunnassa Turussa, Kaarinassa ja Naantalissa. Turussa toimivien yrittäjien näkemykset ovat tässä suhteessa melko kriittisiä. Tyytyväisimpiä elinkeinoasioiden hoitamiseen olivat kaarinalaiset yritykset. Lisäksi selvitettiin yritysten omia kohtaamistilanteita eri elinkeinopolitiikan toteuttajaorganisaatioiden kanssa. Esimerkkejä näistä kohtaamisista ovat yritysten tontti- ja laajentamistarpeet, kuntien hankinnat sekä erilaisten neuvonta- ja asiantuntijapalvelujen käyttäminen.

Koko raportti

Lisätiedot:      

Tutkimuspäällikkö Marko Laiho, puh. 040 503 6340 (Tampereen yliopisto)
Kehityspäällikkö Niko Kyynäräinen, puh. 050 5590 538 (Turun Seudun Kehittämiskeskus)
Elinkeinojohtaja Kalle Euro, puh. 050 5590 374 (Turun Seudun Kehittämiskeskus